Tytöt lähtivät juuri junalla kohti Sotkamoa. Anni tuossa autossa osoitti että yhteen ja vähennyslaskukin menee jo. Kyseli takapenkiltä että eikös 2+3 olekin 5. Kyllä on. Sitten tenttasimme etupenkiltä ja kaikki tällaiset yksinkertaiset laskut (jotka voi sormia apuna käyttäen laskea) menivät oikein. Kokeilipa kirsi vähennyslaskuakin ja sekin meni oikein.
Muutama ilta sitten likka yllätti kanssa. Taustalla pyöri BigBrother-ohjelma televisiosta. Anni osoitti näytössä olevaa kaveria ja tuumasi että “Toni”. Kaverin nimi oli Toni – mistä ihmeestä hän voi sen tietää. Kun sitä sitten ihmettelin, osoitti Anni toista kaveria ja sanoi Sampo – sekin oikein. Mitä ihmettä? Opetetaankohan noita asioita tarhassa?
Vähän juttu karkailee, mutta mitäpäs sillä väliä. Karkailkoot.
Tuossa kun tytöt olin heittänyt junaan ja olin nimeltä mainitsemattomalla asemalla kotia lähdössä, oli parkkipaikalle ilmestynyt kolme kaurista(?). hetken kävelin kohti eläimiä, kunnes tajusin että onhan minulla kamerakin taskun pohjalla. Metsäänhän nuo jo ennättivät karkuun, kun kuvia pääsin ottamaan, mutta sain silti jotain.
Paria alinta kuvaa klikkaamalla saat ne aukeamaan suuremmaksi kuvaksi, joista pari ötökkää saattaa hyvällä mielikuvituksella jopa erottaakin?
Jussi
Kiva kun Anni alkaa oppia laskemaan, sitä taitoa tullaan kyllä tarvitsemaan jatkosa.
Täälläpä tytöt ny on. Toivat tullessaan aikaste liukkaan kelin. Ainaski Vertti ampu aluksi liukkaasti navetan vintille. Villa-asustekauppoja tossa aluks tekivät ja perinteisen pottupuuron nauttivat, maistu Annillekkin.
Tosi syksynen keli täällä, sumua ja pimeetä.
Ja pari hirvee saamatta. Jos näin jatkuu, voi vielä Isovasarakin keretä mukaan.
Pitäkee hirvet pystyssä, niin ennättää hittaammatkii metälle.